Töitä, töitä ja töitä

Joskus sitä pohtii, miten suuri rooli töissä käymisellä on elämässä. Pakollisen peruskoulun suorittaminen riittää harvemmin työpaikan saamiseen, ja sen jälkeen täytyy suorittaa toisen asteen tutkinto ammattikoulussa tai lukiossa, vaikkei laki niin sanelekaan. Ylioppilastutkinnollakaan saa harvemmin hyvää työpaikkaa, minkä takia opinnot jatkuvat vielä ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Omaa osaamistaan voi kehittää myös erilaisilla kursseilla aikuisiässä. Vuosien opiskelujen jälkeen koittaa arki ja CV:n hiominen ja hakemuskirjeiden kirjoittaminen tulevat töitä etsiessä tutuksi. Takana ovat huolettomat opiskeluvuodet, joiden aikana ihminen voi ottaa rennosti ja määrittää itse päivärytminsä tenttipäivien puitteissa. Aikuistumisen myötä päivät täyttyvät töistä, joita sitten riittää aamusta iltaan. Välillä tuntuukin, että päivittäinen työskentely on tavallaan elämän tärkein päämäärä.

Loppuelämä kuluu töissä

Töissä käyminen on elämän mittainen matka, jota pätkii esimerkiksi siivouspäivä ja juhliminen. Arki tuntuu turvalliselta ja rytmittää elämää tiettyihin jaksoihin. Hyvä asia on myös se, että palkka lihottaa tilin saldoa, jonka avulla voi tehdä vapaa-ajalla jännittäviä aktiviteetteja ja kerätä rahaa isompia ostoksia varten. Monet haaveilevat omasta asunnosta, mutta itse koen sen aivan liian rajoittavaksi tekijäksi elämääni. Miten muuten voisin vaihtaa kotia vuokrasopimuksen päätyttyä?

Osa naisista saa vaihtelua elämäänsä äitiysloman aikana, kun taas miehet saavat paahtaa töissä keskeytyksettä. Kymmenien vuosien työskentely johtaa eläkeikään, jonka aikana voi jälleen ottaa rennosti ja määrittää jälleen itse omat aikataulunsa kuin vanhoina hyvinä opiskeluaikoina. Jotkut ihmiset jopa säästävät erilaisten säästömenetelmien avulla, jotta he pääsisivät aikaisemmin eläkkeelle. On siis tärkeää, että työn tekemisestä voi nauttia täysin sydämin ja toivoa, että sitä riittää.